Skip to main content

Pitkäsen maatila

Yli 200 vuotias sukutila

Kuva vuodelta 1968

Sota ja sen jälkeen

Pitkäsen edesmennyt emäntä, Taimi, tuli tilalle 1950 -luvulla. Maatalon töihin hän oli oppinut jo kotona ollessaan Kuusamon Kiviperässä. Pientalon tyttärenä kesällä päivät täyttyivät töistä navetassa, heinäpellolla ja ruoanlaitossa talkoolaisille ja omalle väelle. Talvisodan kynnyksellä alkoi ensimmäinen evakkomatka, kaikki kylän asumukset poltettiin ja kohti tuntematonta alkoi. Jouduttiin myös välillä evakkoon talosta taloon ja siellä hän muisti, että välillä väsytti niin ettei enää kyennyt muistamaan mikä päivä oli menossa. Evakkomatkoja tuli vielä toinenkin, mutta lopulta kotikylään päästiin palaamaan ja rakentamaan uutta alkua koko kylän voimin.

Pitkäsen Tauno Lehdon kylästä oli tutustunut naapurikylän tyttöön Taimiin jo vuosia aiemmin. – Tutustuttiin, kun tavattiin nuoria lähikylistä, leikittiin, laulettiin ja keksittiin kaikkea tekemistä.

Kun Taimi tuli Lehdon taloon, siellä oli lisäksi Taunon nuorempia sisaruksia ja vanha isäntä Sippa. Talon vanha emäntä Sohvi oli kuollut muutamaa vuotta aiemmin.  Heti oli alettu vain navettatöihin ja ruoanlaittoon. – Kyllä oli aika silloin kovaa. Heinää tehtiin ja hevosella ajettiin latoon.

Heillä oli aluksi kolme lypsävää. Vuonna 1966 he lukivat Taunon kanssa maatalousneuvojien kurssilla maatalousopiston oppimäärän. Vuonna 1970 laitettiin hevoset pois ja laitettiin traktori tilalle. Heillä oli kaksi traktoria ja peltoa 25 hehtaaria. Vuonna 1977 rakennettiin uusi elementtinavetta, johon sopi 20 lypsylehmää. Samalla ostettiin hyviä kantalehmiä, lypsivät jopa 30 kiloa.

Vanha isäntäpari esikoisen kanssa

Tauno lypsyllä

Nykyiset omistajat vuonna 2001

Ensimmäinen sukupolvenvaihdos ja juustonvalmistuksen aloittaminen

Oiva ja hänen veljensä Pauli onneksi halusivat jatkaa tilalla. Niin Taimi ja Tauno pääsivät ansaitulle eläkkeelle sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 1988. Siihen aikaan oli maitokiintiöt, kuinka paljon tila sai tuottaa.

Jos tuotanto meni yli kiintiön, siitä jouduttiin maksamaan sakkoa. Oiva totesi, että katsohan nyt äiti, näin hyvin lypsävä lehmä pitää laittaa teuraaksi. Taimi sanoi tomerasti, että älä laita, minä alan tehdä siitä juustoa! No mitä sinä sillä juustolla teet, kysyi Oiva. Myyn torilla, totesi Taimi. Niin hän myi vuonna 1995 ensimmäiset juustot torilla ja kaikki meni.

Taimi ja Tauno jatkoivat juustonvalmistusta vuoteen 2002. Sen jälkeen juustonvalmistusta jatkettiin uuden emännän Merjan avustuksella vuoteen 2011.

Palkittu tuottaja

Jogurtit käyvät monenlaiseen ruoanvalmistukseen

Tärkeimmät työkaverimme

Tuotekehitystä ja uutta verta

Oivalle tuli Savon mailta vaimoksi Merja ja hän muutti tilalle vuonna 1995. Yhdessä pohdittiin, mitä hän tekisi, kun oman ammatin töitä ei ollut tarjolla Kuusamossa. Navettaa laajennettiin vuonna 2001, kun uusi pihatto valmistui. Kehittelimme juuston valmistusta ja vuonna 2011 remontoitiin perusteellisesti 1996 rakennetun juustolan tilat uuteen uskoon. Sitten aloimme juuston valmistuksen ohella kehitellä jotain muuta maitovalmistetta. Monien kokeilujen jälkeen päätimme keskittää valmistuksen jogurttiin, ja luovuimmekin perinteisestä leipäjuuston valmistuksesta huonon kannattavuuden vuoksi. Jogurtin kanssa tehtiin pitkään tuotekehitystä, kokeilimme ja maistelimme. Tällä hetkellä jogurtin valmistus on salainen resepti. Maito tulee omalta tilalta, joten alkutuotanto sekä jatkojalostus tapahtuu kaikki samassa pihassa. Navetassa on tällä hetkellä noin 50 lypsylehmää ja lypsyrobotti hoitaa lypsämisen, sekä muut koneet ovat avuksi navetanpidossa.

Toinen sukupolvenvaihdos ja jogurtin valmistus

Nuoret Janika ja Jonna tulivat maatilan omistajiksi vuonna 2019. Janika on valmistunut Maaseutuyrittäjäksi Seppälässä ja Jonna Meijeristiksi Hämeenlinnassa vuonna 2018. Kun nuoret tulivat mukaan maatilan hoitoon, jäi enemmän aikaa kehittää jogurtinvalmistusta. 

Meillä on Kuusamo Lapland Wild Food -tavaramerkki ja välillä onkin tuntunut, että kehittämistoiminta onkin ollut ”villiä menoa”. Merja kokeilee vieläkin uusia jogurttireseptejä.

Kuusenkerkkä oli meille uusi tuttavuus. Maistatimme kuusenkerkkäjogurttia Kuusamon katuruokamarkkinoilla 2017. Siihen tykästyttiin ja siitä rohkaistuneena aloitimme sen valmistuksen laajemmin. Jogurtissa maistuu puhdas aurinko ja maaperä. Kuusenkerkkä tulee paikallisilta luonnonvaratuottajilta.

Olemme saaneet kolmesti tunnustusta Kuusenkerkälle ja kerran laktoosittomalle luonnonjogurtille Artesaaniruoan SM-kilpailussa vuosina 2018, 2019 ja 2022. Olemme siitä todella ylpeitä ja tunnustus osaltaan kannustaa jatkamaan jogurtin kehitystyötä.

Lehmien hyvinvointi on meille hyvin tärkeää ja teemme jatkuvasti kehitystyötä sen eteen, että karja on mahdollisimman hyvinvoiva. Talvella 2019 aloitimme lehmien ulkoiluttamisen ja kesällä lehmillä olikin mahdollisuus ulkoilla vapaasti yötä päivää. Lehmien säilörehut teemme itse kylvöstä paalaukseen 18 kilometrin säteellä tilastamme. Täysrehut tulevat kotimaiselta toimijalta, eivätkä sisällä soijaa ja säilörehun säilönnnässä ei käytetä säilöntäainetta.

Suomalaiset yhä enemmän arvostavat lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Meillä on täällä pohjoisessa kaikki mahdollisuudet. Puhdas luonto, tutkitusti maailman puhtaimpia vesiä, puhdas maaperä ja kesällä meillä paistaa aurinko yötä päivää. Ne antavat perustan näille hienoille mauille. Tätä on hyvä jatkaa.